Jos mahdollista käy vanhuksen tai sairaan luona, ja käytä ainakin muutama hetki surullisen sydämen lohduttamiseen. Antamasi lohdutus, jopa uhraus, on vakuutus siitä, että täytät velvollisuutesi inhimillisenä ihmisenä. Älä silti odota, että he vastaavasti toimisivat veljellisesti, tukivisat heikkoja tai lohduttaisivat surullisia. Älä edes ajattele, että annat enemmän kuin saat, äläkä odota kiitosta teoistasi. He, jotka mm. kuuntelevat surullista sydäntä, vierailevat vanhuksen tai sairaan luona saavat itse asiassa paljon enemmän kuin antavat.
Lähde: Carlos Torres Pastorinon: Pieniä viisaita ajatelmia.
