Casa de Dom Inácio
Casa de Dom Inácio on henkinen parannuskeskus, joka sijaitsee pienessä Abadianian kaupungissa Goiasin osavaltiossa Keski-Brasiliassa 115 km Brasilian pääkaupungista Brasiliasta länteen.
Casan toiminnassa on tapahtunut muutoksia vain siltä osin, että meedio Joao ei enää ole paikalla kehollistamassa entiteettejä. Toiminta Casassa kuitenkin jatkuu entiseen tapaansa ja Entiteettien rakkaudellinen läsnäolo on helppo tuntea, se on melkein käsillä kosketeltavaa, vieläkin voimakkaampaa ja vaikuttavampaa.
Meedio Joaolla oli tapana sanoa päivittäin työskennellessään Casassa: ”Minä en paranna ketään, Jumala parantaa. Olen vain työkalu hänen Jumalallisissa käsissään.” Nykyisin ihmeparantumisia tapahtuu vieläkin enemmän ilman “työkalua”.
Casa de Dom Inácio
Vuonna 1979 entiteetit lähettivät meedio Joaolle viestin hänen ystävänsä Chico Xavierin kautta. Viestissä Bezerra de Menezesin henki ohjasi meedio Joaoa perustamaan parantamiskeskuksen Abadiânian kaupunkiin, jossa tämä voisi harjoittaa hyväntekeväisyyttä ja elämäntehtäväänsä.
Se olisi keskus, joka toisi meedio Joaolle hänen suuresti kaipaamansa turvallisen paikan toimia, ja jonne ihmiset voisivat tulla saamaan hoitoja ja parannusta.
Aluksi meedio Joao vuokrasi yhden huoneen pienestä ja alkeellisesta mökistä läheltä Abadiânian poliisiasemaa. Myöhemmin Hamilton Pereiran perhe lahjoitti maan, jonne Casa rakennettiin. Maa sijaitsee suuren kristalliesiintymän päällä.
Casa de Dom Inácio
Alueen rakennukset on maalattu Pyhä Ignatius Loyolan ohjeiden mukaisesti valko-sinisiksi. Casan alue ja sen rakennukset on suunniteltu vastaanottamaan tuhansia vieraita päivässä. Koko alue on pyhä, ja jokaista sinne saapuvaa pyydetään osoittamaan oleskelunsa aikana ystävällisyyttä ja kunnioitusta kaikkia kohtaan.
Casa tänä päivänä
Casa de Dom Inacio on ainutlaatuinen paikka kooltaan, kyvyiltään ja maineeltaan, jossa tehdään henkistä parannustyötä. Se on rakkauden, rukouksien ja hyväntekeväisyyden talo.
Useat kutsuvat sitä henkiseksi sairaalaksi tai ekumeeniseksi kirkoksi, jossa eri uskontokuntiin ja uskomuksiin kuuluvat ihmiset kohtaavat. Jokainen on tervetullut tähän rakkauden ja laupeuden keskukseen.
Casassa kunnioitetaan kaikkia uskontoja, henkisiä oppeja ja elämänkatsomuksia. Täällä Entiteetit (valon henget) ja Casassa työskentelevät toimivat Kristuksen moraalin ja henkiopin periaatteiden mukaisesti.
Casan voimakkaat ja parantavat energiat voi tuntea heti, kun astuu portista sisään.
Casa tänä päivänä
Entiteetit työskentelevät havaittavasti jo portilla ja niin uskomatonta kuin se onkin – vierailijan sisäinen maisema alkaa muuttua. Tässä henkisen rakkauden ilmapiirissä on helpompi hengittää, päästää irti taakoista ja antaa valon henkien auttaa.
Täällä useat entiteetit tekevät työtä auttaakseen ihmisiä paranemaan, saamaan ratkaisuja ongelmiin, kannustusta tekemisiin, ymmärtämään elämän tarkoitusta jne.
Entiteetit kuitenkin korostavat jokaisen omaa vastuuta parantumisestaan ja myös kaikista muistakin asioista johin apua pyydetään. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän itse on tehtävä 50% oman paranemisen tai pyyntöjemme eteen ja henkimaailma tekee oman osuutensa, joka on 50%.
Meedio João
Meedio João, João Teixeira de Faria syntyi 24.6.1942 vaatimattomaan perheeseen. Joao aloitti työnteon kuusivuotiaana kankaanleikkaajana isänsä räätälinliikkeessä auttaakseen perhettä saamaan lisää tuloja.
Hän pystyi käymään koulua vain kaksi vuotta, sillä perheen köyhyys pakotti hänet menemään töihin. Meedio Joao ei missään vaiheessa jatkanut koulunkäyntiä, eikä hän edelleenkään osaa lukea tai kirjoittaa.
Koska perheen elämä oli köyhää, eikä Joaon kotikaupungissa Itapacissa ollut työtä tarjolla, oli hänen lähdettävä muualle työnhakuun. 16-vuotiaana hän oli Campo Grandessa Mato Grosson osavaltiossa kaukana kotoaan.
Hän oli nälissään, yksinäinen ja väsynyt – ja jälleen kerran työtön.
Meedio João
Surullisena ja nälästä heikkona hän etsi suojaa kaupungin laidalla sillan alta. Hän päätti kylpeä joessa ennen kuin jatkaisi työnhakua.
Hänen lähestyessään vesirajaa kaunis nainen kutsui häntä luokseen. Nainen kehotti häntä tulemaan lähemmäksi, ja he viettivät ikimuistoisen iltapäivän keskustellen sillan alla. Seuraavana päivänä Joao meni sillalle haluten tavata naisen uudelleen ja keskustellakseen hänen kanssaan lisää.
Hämmästyksekseen Joao näki hohtavan valopatsaan siinä kohdassa, missä nainen oli istunut. Yhä enemmän hän hämmästyi, kun kuuli äänen kutsuvan nimeään. Se käski Joaon mennä Kristuksen Lunastuksen Henkikeskukseen.
Joao noudatti naisen ohjeita ja kun hän saapui perille, keskuksen johtaja lähestyi häntä ja kysyi oliko hänen nimensä Joao Teixeira de Faria. Johtaja sanoi tiennee hänen tulostaan ja osasi odottaa häntä. Silloin Joao pyörtyi. Kun hän tunteja myöhemmin palasi tajuihinsa, hän oli nolostunut ja anteeksi pyytelevä sekä selitti kohtauksensa johtuneen nälästä.
Hänen ympärillään oli suuri joukko ihmisiä, ja hänen kerrottiin kehollistaneen kuningas Salomonin ja parantaneen yli 50 ihmistä. Joao piti itseään vain köyhänä, tavallisena teini-ikäisenä poikana ja oli hämillään saamastaan huomiosta. Hän toisti itsepintaisesti, että oli vain pyörtynyt, eikä ymmärtänyt, mistä nämä ihmiset puhuivat.
Tämän jälkeen useiden intensiivisten kuukausien aikana entiteetit antoivat hänelle henkistä opetusta ja opastusta. Näin hänet ohjattiin omistamaan elämänsä muiden parantamiselle, ja hän löysi elämäänsä todellisen tarkoituksen: palvella Jumalaa ja ihmiskuntaa. Noina aikoina hänet tunnettiin nimellä Joao Curador (Joao parantaja).
Silti hän yhä kieltäytyy sellaisista nimityksistä kuin parantaja tai ihmeidentekijä.
Meedio Joao on omistanut elämänsä muiden auttamiselle ja toteuttanut elämäntehtäväänsä toimia henkimaailman kanavana jo yli 60 vuoden ajan. Hän omistautui tälle elämäntehtävälleen ilman maksua ja ennakkoluuloja, vaikka tiesi että se tulisi vaatimaan häneltä paljon.
Hän on kohdannut tiellään vainoa, nälkää, laittomia vangitsemisia, pahoinpitelyä, riistoa ja herjaa. Kaikesta vääryydestä huolimatta meedio Joao on aina toteuttanut elämäntehtäväänsä lahjomattomana ja nöyränä.
Hän on kehollistanut noin 33 entiteettiä, jotta on voinut auttaa sairaita paranemaan, lohduttaa kärsiviä ja opastaa kaikkia neuvoa pyytäviä. Meedio Joao on ruokkinut nälkäisiä, lahjoittanut avokätisesti puutteenalaisille, rahoittanut koulutusta ja rakennusprojekteja sekä paljon muuta.
Hän on auttanut mm. vakavia sairauksia potevia, pyörätuolin ja kainalosauvojen avulla kulkevia sekä henkistä apua tarvitsevia ihmisiä. Hän on sanonut joka päivä: “Minä en paranna ketään. Hän, joka parantaa, on Jumala. Olen vain työkalu hänen jumalallisissa käsissään.” Hän on hoitanut satoja, jopa tuhansia ihmisiä päivittäin rakkaudella, ilman maksua.
Hän on toteuttanut elämäntehtäväänsä nöyryydellä, myötätunnolla ja omistautumisella palvellen meitä kaikkia niin paljon, että mielikuvituksemme ei riitä määrää käsittämään.
Casan Entiteetit
Entiteetit ovat ihmisiä auttamaan sitoutuneita ystävällisiä valon henkiä. Heitä on kaikkialla. Henkikirjailija Andew Luizin kanavoima kirjasarja Chico Xavierille kertoo heidän uurastuksistaan ihmisten hyväksi.
Casassa entiteettien kaikkea auttamis- ja parantamistyötä ohjaa Jumalallinen korkea voima. Entiteetit ovat pitkälle kehittyneitä ei-kehollisia henkiä tai henkiryhmiä, jotka aiemmassa fyysisessä elämässä ovat olleet mm. ammattitaitoisia lääkäreitä, kirurgeja, parantajia, psykologeja ja teologeja.
Entiteetit tarjoavat apua paranemiseen ja välittävät paljon rakkautta sekä ohjausta apua hakeville. He eivät pidä ketään ihmistä muita arvokkaampana, heillä ei ole suosikkijärjestelmää, vaan he rakastavat meitä kaikkia tasapuolisesti.
Casan Entiteetit
Osasta entiteetistä on saatavilla paljonkin tietoa kun taas toiset heistä jakavat vähän tai ei mitään tietoa itsestään. Joku entiteeteistä kertoo nimekseen ”José” ja toinen ”Rakkaus”.
Useimmille entiteeteille laskeutuminen meidän matalaan värähtelytaajuuteemme on monimutkainen prosessi ja vaatii heiltä valtavan määrän energiaa.
Annen parantumistarina selän kipujen osalta
Timon parantumiskokemuksia
Anjan parantumiskokemuksia
Annen parantumistarina
Jo pienestä pitäen olen kärsinyt ajoittaisista selkäkivuista. Välillä saattoi mennä pidempikin aika, kun kipuja ei ollut, mutta kun kipu iski, se tuntui siltä kuin ristiselkääni olisi lyöty samaan kohtaan monta veistä yhtä aikaa.
Liikkuminen kivun ilmaannuttua oli mahdotonta. Pieninkin liike aiheutti sietämättömän kivun ja jouduin aina petipotilaaksi, jota kesti kivun kulloisestakin asteesta riippuen muutamista päivistä viikkoihin.
Olen ollut selkävaivani takia viikkoja sairaalassa ja saanut siihen sähkö-, kylmä-, lämpö- ja asentohoitoa.
Olen ollut jumpparyhmässä ja saanut siihen fysioterapiaa. Olen joutunut kerran jos toisenkin pitämään selässäni tukiliiviä, jotta pystyisin liikkumaan sen jälkeen, kun olen ollut taas toipumaan päin.
Röntgentutkimuksessa on todettu, että selässäni on yksi ylimääräinen lannenikama, joka aiheuttaa kivun. Fysioterapeutti totesi selkäni niin yliliikkuvaksi, että siihen on kehittynyt 50 kertainen määrä hermopäätteitä terveeseen selkään nähden. Ei ole ihme, että kipu ilmaantuessaan on ollut aivan mahdoton!
Kävin Casassa vuonna 2013 ja siellä selkääni tehtiin henkileikkaus. Tunsin leikkauksen aikana taipuvani kevyesti eteenpäin, jossa asennossa olin noin 5 minuuttia, kunnes tunsin taas, kun selkäni suoristui. Mitään kipua en tuntenut. Leikkauksen jälkeen en voinut muutamaan tuntiin kävellä kuin hyvin lyhyin askelin; oli kuin liikettäni olisi rajoitettu, mutta se ei tuntunut lainkaan epämiellyttävältä ja jo illalla se oli ohi. Samassa leikkauksessa hoidettiin myös silmäni. Tunsin myös tunnetasolla, että minua hoidettiin. Casassa käynnin viimeisellä viikolla oloni oli aivan ihanan kevyt ja seesteinen. Olin saanut ihmeellistä hoitoa niin monella tasolla!
Nyt selkäni on ollut viisi vuotta täysin oireeton. On tuntunut ihanalta, kun voin nyt mm. kumartua, taivutella tai nostaa tavaroita pelkäämättä kivun iskemistä. Se on vapauttanut minut tekemään uusia asioita ja elämään uudella terveemmällä tavalla. Niin ihmeellinen kokemus Casassa käynti oli, että olen menossa sinne mieheni kanssa pian uudestaan. Ne energiat pitää itse kokea, jotta voi todella ymmärtää, miten ihmeellinen paikka Casa on!
Anne
Timon parantumiskokemuksia
Ensimmäinen avunsaanti Casa de Dom Inacion valon hengiltä, Brasiliasta.
Selkävaivat ovat olleet kivuliaita ja ongelmallisia koko elämäni ajan. Ja lopulta minulle tehtiin
lannerangan CT kuvaus 02.09.05 Oulun yliopistollisessa sairaalassa.
Tässä vain pääkohdat kuvaustuloksista: lanneranka: L3/4 kulumaa ja litistymää, ydinkanavan ahtaumaa, myös L4/5 samanlaisia muutoksia kulumaa ja litistymää välilevyissä, luutunutta juurikanavan ahtaumaa ydinkanavassa.
Vaivoistani huolimatta harrastin liikuntaa, kunnes olo oli sellainen etten pystynyt enää kävelemään, koska vasen jalkani ei antanut kivun takia siihen mahdollisuutta. Joten lokakuussa 2009 jouduin menemään lääkäriin sillä jalkaongelmani vain pahenivat.
Lääkäri tutki kuvaustuloksia, jotka olin saanut Oulussa suoritetuista kuvauksista 2005 ja ihmetteli: ”Miten yleensä olet voinut kävellä, koska selkäsi on niin ’remppana’. Leikkaus ei tule kysymykseen ennen kuin on viimeinen pakko.”
Joten minulle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa, kuin aloittaa matkan etsimistä Brasiliaan Casaan, jonne lähdinkin muutaman viikon kuluttua. Casassa sain hoitoa, mutta kukaan ei koskenut minuun, eikä päällepäin näkynyt minkäänlaisia hoidosta aiheutuneita jälkiä. Tämän matkan jälkeen olen liikkunut ja juossut useiden kilometrien lenkkejä. Olen myös ollut vesijumpan vetäjänä. Eli kuntoa tulee hoitaa myös itse.
Casassa saadun hoidon jälkeen selässäni eikä jaloissani ole ollut yhtään kertaa sellaista hermosärkyä mitä oli aikaisemmin. Nyt aikaa on tuosta kulunut tuosta saamastani avusta jo 10 vuotta. KIITOS
Seuraavaksi, joitakin vuosia myöhemmin.
Oikea silmäni kipeytyi ja silmässäni tuntui olevan jotain ylimääräistä.
Päivän ajan ihmettelin mikä silmääni vaivaa, kun sitä ei voi kunnolla pitää kiinni eikä myöskään auki. Väliin silmän näkökenttä sumani ja jouduin räpyttelemään sitä saadakseni näkökentän selkeäksi. Kotona tehtyjen tarkastelujen aikana ilmeni, että alaluomen alla oli huomattavan kokoinen harmaa hyytelömainen massakertymä, joka painoi silmäluomen ja silmämunan välissä.
Päivystykseen soitettuani tuli määräys – heti päivystykseen. Tilasin kyydin ja ajelimme Oulaskankaalle päivystävään lääkärin vastaanotolle. Istuessani siinä odotushuoneen penkillä ja odottaen vastaanotolle pääsyä käänsin ajatuksen Casaan ja pyysin apua vaivani parantamiseksi. Siinä vaiheessa silmäni oli vielä yhtä pahan tuntuinen, kun tullessani päivystykseen.
Samalla lääkäri kutsui minut sisälle. Lääkäri tutki silmääni ja totesi, että silmä on ihan kunnossa, kaikki kalvot ovat kiinni ja ihan siistit. Aloin siinä itsekin räpytellä silmääni ja totesin, että hyvältä tuntuu. Vaivani parani sillä välillä, kun kävelin odotushuoneesta lääkärin vastaanotolle.
Ajellessamme kotiin katselin ympärilleni ja totesin, että silmäni oli täysin terve.
Vaivan aiheuttanut harmaa hyytymä oli silmän sisältä tullut vaiva – se ei ollut mikään ulkopuolinen roska.
Aivoverenvuoto 02.05.2017
Aivoverenvuoto tuli ihan yllättäen ilman ennakkovaroitusta. Lääkärin antaman tiedon mukaan aivoihini oli valunut verta 7cl, joka on suuri määrä ylimääräistä verta aivokuoren sisällä Aivoihini valui verta.
Ambulanssi saapui pikaisesti ja lähdimme kohti Oulua. Matkalla tuli pahoinvointia joka aiheutti oksentelua. Ambulanssissa ollut hoitaja antoi ohjeita: ”Pidä silmiä auki”. Pelkona oli että menetän tajuntani. Tuosta syystä lääkärihelikopteri toi yhden lääkäri lisää siltä varalta, että jos joudutaan tekemään kurkusta aukko ilmansaannin varmistamiseksi.
Kun vihdoin Oulussa minua työnnettiin sairaalan ovesta sisään, kuulin jonkun sanovan, että nyt olemme perillä. Siihen sammui tajuntani. Tajunnan vähitellen palattua tiesin, että olen sairaalassa, mutta en tiennyt edes mikä vuosiluku nyt on.
Ihmeellistä oli, että ( lääkärin kertoman mukaa,) kuvauksissa ensin ei löydetty paikkaa mistä vuoto tuli ja toinen asia, että vuoto oli tyrehtynyt jo matkalla. Sairaalalla oli myös valmius siihen, että kalloluu joudutaan avaamaa, koska aivopaine alkoi nousta päähän vuotaneen suuren verimäärän takia, ja tietenkin myös sen takia, että vuotokohta jouduttaisiin sulkemaan.
Kuitenkin aivopaine alkoi laskea itsestään ja koska vuoto oli sulkeutunut itsestään kelloa ei sitten tarvinnut avata. Pääni siis puhdisti itse itsensä.
Tästä tapahtumasta selvisin kuin ihmeellisesti hyvin vähillä vaurioilla, mitään fyysisiä vaurioita ei tullut ja kehoni toimii ihan normaalisti kaikilta osin. Ainoa oire mikä on vielä pienenä haittana, on kirjallisen tekstin lukeminen ja jonkun verran se joissakin tilanteessa voi vaikuttaa puhuttuun kieleen.
KIITOS kaikille auttajille.
Rytmihäiriö: syksyllä 2018 eräänä aamuna heräsin ja tunsin oloni erikoiseksi. Rytmit olivat sekaisin, pulssi heitteli 140-30 välillä. Minut vietiin ambulanssilla Oulaskankaan sairaalaan. Siellä olin päivän tarkkailuhuoneessa seurannassa, sillä rytmi oli koko ajan samoissa lukemissa kun aamulla. Iltapäivällä minut vietiin osastolle, ja lääkäri sanoi, että seuraavana päivänä tahdistus tehdään sähköllä. Illalla osastolla makoillessani käännyin selin huonekaveriini päin ja makasin tuolla tavoin tunnin, klo. 18.00 – 19.00 ja samalla pyysin entiteettien apua vaivani parantamiseksi. Sen jälkeen nousin ylös ja lähdin käymään vessassa. Tuolloin tunsin oloni erittäin hyväksi, oli niin lämmin ja rauhallinen olotila.
Palattuani petilleni kokeilin pulssiani ja se oli ihan tasainen ja rauhallinen. Illalla kun hoitaja tuli antamaan ohjeita seuraavan päivän tahdistusta varten sanoin hänelle, että minusta tuntuu pulssini olevan ihan kohdallaan, ”miten niin”, oli hoitajan kommentti, ”menen tutkimaan asiaa toimistoni tietokoneelta.” Jonkin ajan kuluttua hoitaja palasi ja sanoi, ”rytmisi on mennyt kohdalleen klo.18.30”, hänellä oli ihan tarkka aika minuutilleen. Juuri tuo oli hetki jolloin olin pyytänyt apua entiteeteiltä. Muuta asialle ei tarvinnut tehdä, pääsin sairaalasta ja rytmit on pysyneet ihan hyvänä siitä lähtien.
KIITOKSET jälleen entiteeteille
Anjan parantumiskokemuksia
Ärtynyt paksusuoli oli vaivannut minua jo useita vuosia ja sitä oli hoidettu lääkkeillä useita vuosia heikolla menestyksellä. Vaiva ei kuitenkaan helpottanut.
Vuonna 2009 Casa de Dom Inaciossa, Brasiliassa menin henkileikkaustilaisuuteen: koska henkileikkaukseen osallistui paljon ihmisiä eivät istuimet riittäneet kaikille joten joudin seisomaan seinänvieressä koko tilaisuuden ajan, hoitoaika kesti noin tunnin verran. Mahan alueella tuntui koko tuon toimituksen ajan, että siellä tehtiin toimenpiteitä, välillä jopa kivuliaita toimia. Mahan alue oli koko illan ja vielä seuraavana päivänäkin hyvin kosketusarka. Kuitenkaan koko tämän toimituksen aikana kukaan minuun ei koskettanut ulkopuolelta, eikä ulkopuolella ollut mitään merkkejä mistään käsittelystä. Vaiva parani silloin sillä hoidolla.
Päänsärky : Vuonna 2010 oikealle ohimolleni ilmaantui outoa päänsärkyä, päätä jomotti jatkuvasti ja illalla ennen nukkumaanmenoa jouduin ottamaan särkylääkettä, jotta saisin nukutuksi. Lääkäritutkimuksia tehtiin n. viiden kuukauden ajan, ensin tutkittiin silmät,sitten hampaatmyös kuvattiin, sitten tutkittiin poskiontelot ja punkteerattiin, viimeksikuvattiin koko pää. Mistään ei löytynyt mitään lääketieteellistä syytä mikä voisi aiheuttaa tuota särkyä.
Lääkäri sanoi, ”syö Buranaa, emme voi tehdä mitään koska ei ole syytä mitä hoitaa.”
Tämän jälkeen pyysimme Casasta henkileikkauksen tapahtuvaksi kotonani. Saimme päivämäärän, kelloaja ja ohjeet hoitoa varten. Valmistaudumme toimenpiteeseen, ja ohjeiden mukaan entiteetit kävisivät suorittamassa hoidon kotona. Tunsin jälleen kerran entiteettien tekevän hoitoa kehossani ja tunsin kuinka he samalla kävivät läpi aikaisemmin Casassa hoidetun paksusuolen alueen. Vaivaa parani tällä hoidolla.
KIITOKSET
Tri. Oswaldo Cruz
Oswaldo Cruz syntyi 5.8.1872 eräässä pienessä kylässä São Paulon osavaltiossa. 15-vuotiaana hän alkoi opiskella lääketiedettä ja valmistui lääketieteen tohtoriksi 1892. Hänen väitöskirjansa käsitteli veden roolia mikrobien kuljettajana ja levittäjänä. Louis Pasteurin suuren työn innoittamana hän kehitti bakteeriteorian sairauksista. Sittemmin hän erikoistui bakteeribiologiaan Ranskassa. Vuonna 1900 paiseruttoepidemia valtasi Santosin rantakaupungin Sao Paulon osavaltiossa. Koska Tri Cruz pelkäsi epidemian leviävän Rio de Janeiroon hän ryhtyi välittömästi erilaisiin torjuntatoimiin ja sai myös Rion viranomaiset vakuuttuneeksi, että Alexandre Yersin kehittämä seerumi paiseruttoa vastaan oli välttämätön pelastuskeino epidemiaa vastaan. Rion viranomaiset suostuivat hänen pyyntöönsä ja vuonna 1900 rakennuttivat Guanabaran lahden länsirannikolle seerumien ja rokotteiden valmistuslaitoksen. Vuonna 1902 tri. Cruz suostui tuotantolaitoksen pääjohtajaksi. Hänen ensimmäisenä haasteena oli keltakuumeen torjunta. Joten hän laajensi paiseruton aikaista viemäröintiä ja puhtauskampanjaansa, jatkoi uusien hyttystentorjunta menetelmien kehittämistä ja kehitti tehokkaita menetelmiä rottien torjumiseksi. Tri Cruzin ansiosta epidemiat saatiin hallintaan ja tuhansia ihmishenkiä säästyi. Vuonna 1904 kesäkuussa puhkesi isorokkoepidemia, jolloin tri Cruz yritti saada vuonna 1837 voimaantulleen isorokkorokotuslain käytäntöön, mutta lain äärimmäisen jäykät ja ankarat säännöt kauhistuttivat ihmisiä. Tri Cruziin kohdistunut vastustus lisääntyi ja pakollisen rokotuksen vastainen liiga sai alkunsa. Rokotuskapina puhkesi 10 marraskuuta Riossa järisyttävin seurauksin, jonka vuoksi 16 marraskuuta hallitus keskeytti pakollisen rokotuksen. Valitettavasti vuonna 1908 väkivaltaiseen isorokkoepidemiaan kuoli n. 9000 ihmistä, mikä sai ihmismassat ryntäämään rokotusyksiköihin ottamaan rokotuksen ja tri Cruzin ansiot tunnustettiin. Vuonna 1907 Berliinissä järjestetyssä 14. kansainvälisessä hygienia- ja väestökonferenssissa Cruzille myönnettiin kultamitali, joka oli tunnustus Rio de Janeiron puhtaanapidosta. Casan entiteettinä hänet tunnetaan suorana ja avoimena toimijana, mutta samalla äärettömän ystävällisenä ja myötätuntoisena. Hänellä on erittäin kauniit silmät, joista tuntuu virtaavan pyyteetöntä rakkautta kaikille lähistöllä oleville. Kaikki hänen läsnäolonsa kokeneet sanovat sen olleen erittäin voimakas ja liikuttava kokemus. Hän kehollistuu säännöllisesti Casassa, mutta kertoo harvoin nimensä. Hänet kuitenkin tunnistetaan hänelle ominaisesta toimintatavasta ja kiinnostuneisuudesta virustauteihin ja muihin vakaviin sairauksiin. Hän pyytää usein paikalla olijoita riisumaan rannekellonsa, koska se häiritsee hänen energiavirtaansa.
Pyhä Rita Cascialainen
Rita Lotti syntyi Roccaporenassa Italiassa vuonna 1381. Hänellä oli yksi toivomus elämässä – palvella Jumalaa. Hän olisi halunnut ryhtyä nunnaksi, mutta hänen vanhempansa sen aikaisen tavan mukaan järjestivät hänet lapsi morsiamena solmimaan avioliiton miehen kanssa, jonka he luulivat takaavan Ritalle turvallisuuden ja onnellisuuden. Mies osoittautui kuitenkin erittäin kiivasluontoiseksi ja moraalittomaksi. Ritan elämä niin vaimona kuin äitinäkin oli vaikeaa, täynnä suruja ja pettymyksiä. Avioliitto kesti kahdeksantoista vuotta. Rita kesti nuo sydäntä särkevät olosuhteet rukoilemalla, nöyryydellä, ystävällisyydellä ja kärsivällisyydellä. Hänet muistetaan noista kristillisistä arvoistaan, mallivaimona sekä -äitinä olemisesta ja naisena, joka pyrki kärsivällisesti muuttamaan miehensä väärinkäytöstä. Vaikka Ritan elämä oli täynnä vaikeuksia, suruja ja pettymyksiä, hän aloitti esirukoilemisen vääryyksiä tehneiden puolesta. Hänen rakkautensa ja rukouksensa antoivat lohtua niin itselle kuin muillekin ja häntä lohdutti lähentyminen Kristukseen, joka ei hylännyt häntä vaan pikemminkin antoi syvällisen armonsa. Miehensä ja poikiensa kultua Rita yritti liittyä Cascian augustinolaisnunniin, mutta häntä ei hyväksytty hänen miehensä väkivaltaisesta kuolemasta syntyneen skandaalin vuoksi. Rita ei kuitenkaan luovuttanut ja lopulta luostari lupasi hyväksyä hänet, jos hän saisi aikaan rauhan hänen oman perheensä ja miehensä murhaajan perheen välille. Rita rukoili kolmea suojelijaansa Johannes Kastajaa, Aurelius Augustinusta ja Nicholas Tolentinoa auttamaan häntä ja lopulta rauha saatiin perheiden välille. Rita oli 36 vuotias, kun hänet hyväksyttiin Pyhän Magdaleenan luostariin. Kerrotaan, että nuo kolme pyhimystä kuljettivat Ritan ilmassa luostariin, jossa hän asui lopun elämänsä luostarissa noudattaen Augustino-nunnien tiukkoja sääntöjä. Vuosia myöhemmin hän kertoi, että hänen miehensä oli kieltänyt häntä ruokkimasta köyhiä ja eräänä päivänä, kun hän oli lähdössä kotoaan leipä piilotettuna viitan alle, hänen miehensä halusi tietää mitä hän piti viittansa alla. Rita ottaessa leipää esille, se olikin ihmeellisesti muuttunut ruusuiksi. Näin Rita säästyi miehensä raivolta. Noin kuudenkymmenen vuoden ikäisenä hän oli rukoillut luostarissa ristiinnaulitun kuvan edessä. Yhtäkkiä pieni haava ilmestyi hänen otsalleen, samanlainen kuin mitä Kristuksen päätä ympäröivä piikkikruunu oli saanut aikaan. Tämä yliluonnollinen haava otsassa säilyi hänellä 15 vuotta. Näiden tapahtumien vuoksi Pyhän Ritan tunnuksia ovat haava otsassa sekä ruusuja ja viikunoita pitelevä nunna. Elämänsä viimeisinä päivinä pyhä Rita sairastui ja joutui vuoteenomaksi. Hänen ystävänsä tuli vierailemaan ja kysyi oliko jotain jota Rita halusi. Rita pyysi ystäväänsä tuomaan ruusun hänen omasta puutarhastaan. Vierailijasta tuntui, että pyyntö oli mahdoton, mutta hän lähti Roccaporrenaan. Astuessaan puutarhaan hän hämmästyi, sillä muuten elottomassa puutarhassa, yhdessä ruusupensaassa oli yksi kirkasvärinen ruusu. Tuota ruusua pidetään Jumalan lahjana Ritalle, hänen kyvystään esirukoilla toivottomien tapausten puolesta. Tämän ihmeen muistoksi kaikissa Augustinolais-järjestön kirkoissa siunataan joka vuosi ruusuja, jotka sitten ojennetaan uskoville. Ritaan viitataan usein “mahdottomien tapausten pyhimyksenä” ja häntä palvovat ne, joilla on poikkeuksellisen raskas elämäntaakka kannettavanaan. Jos kohtaat vaikeita ja mahdottomalta tuntuvia asioita tai tapahtumia elämässäsi voit kääntyä Pyhän Ritan puoleen. Brasiliassa hänet tunnetaan ihmeiden pyhimyksenä, jonka juhlapäivää vietetään 22. toukokuuta. Tämä rakastettu hengellinen hahmo, joka tunnetaan anteeksiantavasta mielestään, ilmestyi nuorelle Joaolle Mato Grossossa ja rohkaisi poikaa sitoutumaan elinikäiseen Jumalan palvelemiseen. Koska meedio Joao ei kehollista naisentiteettejä pyhä Rita toimii taustalla avustaen rakkaudella ja omistautumisella. Casan istuntojen aikana virratus-huoneessa voi yhtäkkiä aistia ruusujen tuoksun, silloin entiteetti Ritan sanotaan olevan paikalla.
Tri. Augusto Almeida
Tri Augusto Almeida – ”Minun rivistöni ei koostu kymmenistä eikä sadoista vaan tuhansista henkiauttajista. Minä olen se, joka tavoittaa kuilun syvimmätkin osat, jotta sielu pelastuisi.”
Hän kertoo olleensa viimekertaisessa inkarnaatioissaan kullankaivaja ja sitä ennen ollut mm. armeijan leivissä, kumin kerääjänä ja lääkärinä. Toimiessaan lääkärinä ja kirurgina ennen kuin nukutusmenetelmä keksittiin hän näki paljon kärsimystä. Siksi hän päätti omistautua lievittämään kipua ja kärsimystä.
Tri. Augusto on yksi useimmin kehollistuvia entiteettejä Casassa. Kun hän kehollistuu, hänen vahva persoonansa ja autoritäärinen käytöksensä ovat helposti havaittavissa. Hän työskentelee vakavana ja nopeasti, eikä pidä keskeytyksistä ja edellyttää järjestystä ja kunnioitusta. Hän on äärettömän ystävällinen ja kaikki Casassa rakastavat häntä syvästi. Pääsiäisenä 2003 Augusto ilmoitti, että hänet on nostettu uudelle tasolle, missä hän toimii kyseisen henkialueen ”seriffinä”.
Kuningas Salomon
Kuningas Salomon oli raamatun mukaan Daavidin poika sekä Israelin kuningas ja hänen hallituskautensa sijoittuu 900 luvulla eKr. Hänen hallituskaudella Israel oli vauras maa ja harjoitti kauppaa mm. Egyptin, Arabian ja Etelä-Intian kanssa. Salomonin pitkän 40-vuotisen vallan aikana Israelin monarkia sai Raamatun mukaan suurimman loistonsa ja rikkautensa. Hänellä oli myös suuri armeija, mutta hän mieluummin neuvotteli vastustajien kanssa kuin ryhtyi sotaan ja oli loistava säilyttämään rauhan sekä estämään sodat. Kuningas Salomonia on kutsuttu ”kaikkien viisaimmaksi mieheksi”. Yksi syy tähän on raamatun kappale, joka kuvaa Jumalan ja hänen välistä keskustelua. Tässä keskustelussa Jumala kysyi, mitä hän halusi Israelin kuninkaaksi nimityksen kunniaksi. Kuningas Salomo pyysi ymmärtäväisen sydämen lahjaa. Tähän Jumala vastasi: ”Koska et pyytänyt rikkauksia ja kunniaa, mutta vain sitä, mikä hyödyttäisi kaikkia ihmisiä, annan sinulle ymmärtäväisen sydämen sekä vaurautta ja kunniaa, joita muilla kuninkailla ei tule olemaan sinun aikanasi.” Kuningas Salomonin suurimpana saavutuksenaan pidetään pyhän temppelin rakentamista Jerusalemiin. Temppeli edustaa pyhäkköä, jossa juutalaiset kykenivät vapaasti keskustelemaan Jumalan kanssa ja suorittamaan rituaalejaan. Temppelin katsotaan olevat uskonnollinen saavutusten huippu. Salomonin kerrotaan kirjoittaneen Laulujen laulun, Saarnaajan ja Sananlaskujen kirjan. Tarinat kertovat hänen olleen oikeudenmukainen ja viisas hallitsija. Vieläkin kerrotaan Salomonin tuomiosta, kun hän ratkaisi kahden naisen kiistan lapsesta: Kaksi naista kiistelivät ja molemmat väittivät olevansa pienen lapsen äiti. Kuningas Salomon sanoi leikkaavansa lapsen kahtia, jotta kiista ratkeaisi. Silloin lapsen todellinen äiti rukoili Salomonia ettei tämä vahingoittaisi lasta. Kuulutaan naisen sanat hän antoi lapsen hänelle. Kuningas Salomon on voimakas entiteetti. Hän kehollistui meedio Joaon kautta ensimmäisenä silloin kun Joao aloitti mediumismisen työskentelynsä 16 vuotiaana nuorena poikana ’pyörryttyään’ henkikeskuksessa. Kuningas Salomon paransi tuolloin viisikymmentä ihmistä. Kuningas Salomon vartioi ja suojaa Casan pyhää vesiputousta. Hän on kuten isänsäkin kuningas David erittäin edistynyt entiteetti ja siitä syystä hän kehollistuu ani harvoin.
Tri. Jose Penteado
Tri Jose Penteado on yksi Casassa kehollistuvista entiteeteistä, jotka antavat hyvin vähän tietoaan itsestään. Useat uskovat, että hän oli Jesuiitta järjestön jäsen ja hänen uskotaan myös olleen lääkäri Brasiliassa yhdeksännentoista vuosisadalla.
Hänen energiansa on hyvin voimakasta ja hyvin vakaata. Hän on erittäin auttavainen ja hänen työskentelytapa nöyrää sekä kunnioittavaa ja hän on valmis selittämään mitä on tehty. Hän myös hyvin usein kutsuu ihmisiä pitkiin keskusteluihin ilman ilmeistä tietoisuutta niistä pitkistä jonoista, jotka odottavat vuoroaan tavatakseen hänet.
Tri. Penteado rakastaa hedelmiä ja usein Casan henkilökunta laittaa lasillisen tuoretta appelsiinimehua meedio Joaon pöydälle jotta Tri Penteado voi juoda sitä ollessaan kehollistunut.
Pyhä Terezinha
Pyhän Jeesus-lapsen Teresa, Lisieuxin Teresa
Marie Françoise Thérèse Martin syntyi 2. tammikuuta 1873 Ranskassa. Syntymästä lähtien hän oli heikko ja sairas. Hauraudestaan huolimatta hän oli hyvin iloinen ja voimakastahtoinen lapsi, kunnes hänen äitinsä kuoli 1877, jonka jälkeen hänestä tuli neuroottinen, sisäänpäin kääntynyt ja ujo. Vuonna 1883 Therese sairastui tuberkuloosiin. Ollessaan sairasvuoteessa hän näki sisarena rukoilevan Neitsyt Marian kuvan edessä, ja myös hän itse alkoi rukoilla katsoen seinällä olevaa Neitsyt Marian kuvaa. Tuolloin hän näki Neitsyt Marian hymyilevän hänelle ja samalla hetkellä ’pikku kukkanen alkoi virota’ ja koki parantuneensa sairaudestaan.
Jouluaattona vuonna 1886 keskiyön messun jälkeen kotiin tultuaan Therese jätti ranskalaiseen tapaan kenkänsä tulisijan eteen odottamaan lahjoja – ei joulupukilta vaan Jeesus-lapselta, jonka kuviteltiin matkustavan ilmassa tuoden leluja ja kakkuja. Theresen mennessä sisarensa kanssa rappuja ylös makuuhuoneeseen, hän kuuli isänsä sanovan: ”Therese on aivan liian vanha tällaiseen. Onneksi tämä on viimeinen vuosi.” Isän sanat saivat Theresen itkemään. Yhtäkkiä Therese kuitenkin ryhdistäytyi, pyyhki kyyneleet, juoksi alakertaan ja polvistui takan eteen avaamaan yllätykset riemuissaan. Tuosta tapahtumasta hän kertoi yhdeksän vuotta myöhemmin seuraavaa: ”Hetkessä Jeesus auttoi minua saamaan takaisin sieluni voimat, jotka olin menettänyt äitini kuollessa. Tunsin hyväntahtoisuuden täyttävän sydämeni ja sen, että minun oli unohdettava itseni ja tehtävä muut iloisiksi.”
Tämän jälkeen Theresa alkoi lukea mm. Ilmestyskirjaa. Lukiessaan hän koki, että kirjoittaja olisi kirjoittanut jokaisen lauseen juuri hänelle: ”Jumalan valtakunta on sinun sisälläsi … käännä koko sydämesi Herran tykö, hylkää tämä kurja maailma ja sielusi löytää levon.”
Toukokuussa 1887 hän kertoi isälleen että halusi kirjoittautua Carmelin luostariin ennen joulua. Luostarin esimies ei kuitenkaan hyväksynyt häntä luostariin nuoren iän vuoksi. Vaikka Therese oli kuin hauras kukka, hänen tahtonsa oli raudanluja, ja hän kääntyi piispan puoleen. Myös piispa sanoi ei, joten Therese päätti kääntyä paavin puoleen. Saman vuoden marraskuussa hän lähti isänsä kanssa pyhiinvaellusmatkalle Roomaan tapaamaan paavia. Siellä Therese polvistui paavin eteen ja pyysi tätä antamaan hänelle pääsyn Carmelin luostariin. Paavi vastasi: ”No lapsi, tee niin kuin esimiehet päättävät… jos se on Jumalan tahdo, pääset luostariin.” Sitten hän siunasi tytön. Therese kuitenkin kieltäytyi nousemasta paavin jalkojen juuresta, joten Vatikaanin vartijat joutuivat viemään tytön ulos huoneesta. Vuonaa 1888 huhtikuussa Therese hyväksyttiin Carmelin luostariin.
Luostariin mennessä hän oli päättänyt sinnikkäästi tulla pyhäksi. Kuitenkin kuusi vuotta karmelittalaisena noviisina sai hänet ymmärtämään kuinka pieni ja merkityksetön itse oli. Hän näki kaikki ponnistelunsa rajoitukset ja ymmärsi olevansa hyvin kaukana siitä kestämättömästä rakkaudesta, jota hän halusi harjoittaa. Joten hän ymmärsi, että hänen täytyi oppia pyytämään Jumalan apua. Sisareltaan Célineltä luettavaksi saamistaan kirjoista hän löysi erityisen voimakkaasti vaikuttaneet Jeesuksen sanat: ”Jokainen, joka on pieni tulkoon minun luokseni.”
Theresen tultua tietoiseksi siitä ettei koskaan voisi tehdä suuria ja sankarillisia tekoja pyhyyden saavuttamiseksi ja Jumalan rakkauden ilmaisemiseksi hän kirjoitti: ”Rakkaus osoittaa itsensä tekojen avulla, niin miten minä näytän rakkauteni? Suuret teot ovat kiellettyjä. Ainoa tapa, jolla voin todistaa rakkauteni, on ruusun terälehdillä ja jokainen näistä terälehdistä on pieni uhraus, pieni toimi rakkaudesta.”
Hän käytti hyväkseen kaikki mahdollisuudet uhrautua, riippumatta siitä, kuinka pieneltä se näytti. Hän hymyili sisarille, joita hän ei pitänyt. Hän söi kaiken, mitä hänelle annettiin valittamatta – niin, että hän sai usein pahimmat jäännökset….
Kirjoittamissaan kirjoissaan Therese opettaa yksinkertaisuuden perusteellista teologiaa: ”Pyhyyden perusta perustuu pieniin asioihin, pieniin päivittäisen elämän tekoihin, jotka rakkaudella tehtyinä tuottavat pyhyyden hedelmiä. Rakkaudella maahan pudotetun nastan nostaminen tuottaa pyhyyden hedelmää…”
Therese oli onnellinen heitellessään ruusun terälehtiä. Hän sanoi ennen kuin kuoli: ”Aion antaa ruusujen suihkun sataa maailmaan…” Tästä syystä uskovaiset odottavat saavansa pyhältä Theresialta ruusun merkkinä siitä, että heidän pyyntöönsä vastataan.
Theresen yksi unelma oli auttaa kuolemansa jälkeen maan päällä olevia: ”Palaan, taivaani vietetään maan päälle.” Hän kuoli 24-vuotiaana.
Koska meedio Joao ei kehollista naisentiteettejä pyhä Therese toimii taustalla avustaen rakkaudella, omistautumisella ja nöyryydellä.
Aiheesta voit lukea lisää mm. www. Jeesus-lapsen Teresan mystiikan teologian elementtejä- Simo Lamponen – Academia.edu
Dom Ingrid
Dom Ingridistä ei ole kuvia eikä paljoakaan tietoa.
Hän oppi kulkemaan itsetietoisena polkuaan ja ymmärtämään, että ihmisten valta on hyvin rajattua ja että todellinen voima asustaa sydämissämme. Dom Ingrid rakastaa avoimia sydämiä – avoimet sydämet johtavat parantumiseen. Hän johdattaa meidät osallisiksi universaalisesta viisaudesta ja henkisetä parantumisesta.
Hän arvostaa ja pitää tärkeänä sitä, että pysymme yhteydessä alkulähteeseen ja hänen avullaan koemme syvää halua tietää missä Jumala oleskelee. Hän ohjaa meitä ottamaan kontrollin omasta elämästämme, elämään paremmin ja tekemään tarvittavat muutokset jotta voimme saavuttaa sisäisen onnellisuuden. Kannustaa meitä ottamaan täydellisen vastuun omasta energiastamme, ajatuksistamme, uskomuksistamme, käsityksistämme sekä henkisestä että fyysisestä terveydestämme. Dom Ingrid uskoo vakaasti, että energian voi muuntaa aikomuksella ja keskittymisellä; että puhdas energia on tietoisuutta keskinäisestä riippuvuudesta kaikkien kanssa; ja että tasapainoinen olotila tuo parantumisen joka on voimakasta.
Dom Ingrid on hyvin kiintynyt Neitsyt Mariaan, ja ihailee Jumalallista feminiinistä energiaa.
”Rakkaus meissä on avain palvelemiseen. Rakkaus Jumalaan on yhteys kaikkeen.”
Euripedes Barsanulfo
Toimi journalistina, poliitikkona, opettajana, farmaseuttina ja meediona. Hän oli yksi henkiopin puolestapuhujista Brasiliassa ja hänet tunnettiin kansainvälisesti meediotaidoista, etenkin parantajameedion taidoista.
Euripedes oli omistautunut katolilaisuuteen ja Jeesuksen opetusten noudattaja. Jo nuoresta iästä lähtien hän auttoi kodin ylläpitämisessä ja auttoi opettajiaan selittämällä asioita luokkatovereilleen. Valmistuttuaan lukiosta hän alkoi työskennellä isänsä kaupan alan toimistossa kirjanpitäjänä. Vuonna 1902 hän perusti entisten opettajiensa kanssa Sacramentano Lyseon ja viikoittaisen Gazeta de Sacramenton sanomalehden. Lyseossa hän toimi opettajana ja sanomalehdessä hän julkaisi artikkeleita taloustieteestä, kirjallisuudesta, filosofiasta jne..
Euripides opiskeli omatoimisesti ja hankki lääketieteen, oikeustieteen, tähtitieteen, filosofian, matematiikan ja luonnontieteellisen tietoperustan.
Hänen suosionsa opettajana ja lehtimiehenä vaikutti siihen, että hänet valittiin kaupunginjohtajaksi. Kaupunki hyötyi kuuden vuoden ajan hänen taidoistaan. Hän sai aikaan, että kaupunki sai juoksevan veden, julkisen hautausmaan ja liikenteeseen kevyitä ja sähköllä toimivia raitiovaunuja. Hän kuitenkin erosi virasta, koska ei hyväksynyt sellaista muutosta lakiin, joka hyödyttäisi vain vallassa olevia.
Hänen ensimmäinen kosketuksensa henkioppiin tapahtui vuonna 1903 hänen setänsä välityksellä. Setä selitti veljenpojalleen henkiopin perusteet ja lainasi tälle kuoleman jälkeistä elämää käsittelevän kirjan. Kirjan filosofinen käsitys elämästä ja kuolemasta tuntui Euripidestä todelliselta. Lisäksi hän huomasi, että fyysinen, moraalinen ja sosiaalinen epätasapaino aiheutti ongelmia hengelle ja että jokaisella oli vastuu omasta energiastaan. Kuitenkin, kun hän yritti valaista katolilaisia sukulaisiaan parapsykologiasta, häntä karsastettiin, mutta se ei estänyt häntä jatkamasta.
Elämässään tapahtuneista muutoksista johtuen hän muutti vanhempiensa kotiin ja perusti vuonna 1905 Henkiopin-ryhmän, jossa hän meedioistuntojen ja henkiopillisten kokousten ohella tarjosi apua kaikkein eniten tarvitseville. Hänen meediotaitonsa olivat innoittavia ja hän kanavoi Bezerra de Menezesin henkeä.
Euripides ihannoi Allan Kardecin opetuksia ja perusti 31. tammikuuta 1907 Allan Kardecin Opiston, ensimmäisen brasilialaisen koulun, jossa suuntauduttiin henkioppiin. Siellä opiskelijat saivat opetusta evankeliumista ja kristillisestä moraalista sekä opastusta tähtitieteestä. Opisto tarjosi ilmaisen opiskelun tuhansille orvoille. Euripides oli aina valmis auttamaan sekä tukemaan köyhiä ja järjestämään auttamistilaisuuksia. Hän nautti saadessaan laajentaa ajatusmaailman kapeutuneisuutta ja oli myös Uberaban Henkisen parantolan johtaja. Tämän lisäksi hän opetti muissa oppilaitoksissa matematiikkaa, geometriaa, trigonometriaa, luonnontiedettä, kasvitiedettä, eläintiedettä, geologiaa, paleontologiaa, portugalia, ranskaa, tähtitieteen, englantia ja espanjaa.
Vuonna 1917 katolilainen papisto ja yksi Uberabasta kotoisin oleva katolilainen lääkäri syyttivät Euripidesiä laittomasta lääketieteellisestä toiminnasta. Tämän syytteen käräjäoikeus kuitenkin lopulta hylkäsi.
Euripides oli taitava ja innostunut luomaan uusia koulutusmenetelmiä. Näiden edellä aikaansa olevien menetelmien ansiosta Sacramenton osavaltio edistyi koulutusalalla, ja oli myös mallina monille muille oppilaitoksille Brasiliassa.
Monet vaikeudetkaan eivät edes saaneet Euripidestä lannistumaan, vaan hän aina suoritti aloittamansa projektin loppuun ja nuoresta iästä huolimatta sai paljon aikaan elämässään. Hän kuoli 38-vuotiaana Espanjan influenssaan. Jopa sairauden aikana hän ei lopettanut auttamasta tuhansia apua tarvitsevia. Hän uhrasi elämänsä palvelemiseen.
Euripedes Barsanulfon kehollistuessa Casassa hän aina ilmoittaa nimensä ja suorittaa mielellään näkymättömiä leikkauksia. Hänen energiansa on erittäin voimakasta ja innostunutta. Monet kokevat lisääntynyttä keveyttä ja paljon iloa hänen ollessa läsnä.
”Ilo ja rakkaus ovat kaikkein tärkeimmät parametrit olla ihminen.”
Andre Luiz
Kunnioitettu ja ihailtu henkikirjailija ja henkimaailman sanantuoja, opettaja ja ystävä.
Andre oli lääkäri Rio de Janeirossa 1900 luvun alussa.
Hänen äitinsä oli harras katolilainen ja yritti kasvattaa poikansa sen mukaisesti. Uskonto kuitenkin oli Andrelle vain totuttu tapa ja hänen elämäntyyliinsä kuului kaikki sen aikaiset ’riettaudet’ ja skeptisyys.
Kuolema ei ollut sitä mitä hän oli kuvitellut, vaan se oli hänelle suuri järkytys. Ja ennen kuin hän ymmärsi, että kuolema ei ollut mitään muuta kuin ovi rikkaampaan elämään hän joutui kamppailemaan pitkän ajan tuonpuoleisen pimeydessä. Ajan kuluessa hän kuitenkin kokemiensa väistämättömien kokemusten kautta oppi ymmärtämään tuota ’uutta maailmaa’. Nämä kokemukset johtivat hänet myös ymmärtämään paremmin elämän tarkoitusta.
Aikansa kirjoitettuaan kokemuksistaan hän sai henkimaailman päättäjiltä luvan toimia ’henkimaailman reportterina’ ja vastaanottajaksi hänen kirjoituksilleen valittiin Chico Xavier.
Chico sai Andrelta automaattikirjoituksella hyvinkin yksittäistä tietoa henkimaailman elämästä, sen eri ulottuvuuksista, erilaisista toiminnoista, ihmisten auttamisesta, opiskelusta, konkreettisuudesta jne.. Chico vastaanotti 700 päivän ajan näitä kirjoituksia ja niistä syntyi 16 kirjaa käsittävä kirjasarja. Suurin osa kirjoista kertoo Andren omia henkilökohtaisia kokemuksia kuoleman jälkeisestä elämästä, hänen omasta kehityksestään ja henkimaailman avustustyöstä.
Henkiopin opiskelijoille ja ’tulevaisuudesta’ kiinnostuneille kirjasarjasta on suurta hyötyä. Kirjojen avulla on helpompi ymmärtää sitä mihin olemme menossa ja sen miten itse voimme vaikuttaa omaan tulevaan henkielämäämme.
”Elämäsi tulee aina olemaan heijastus ajatuksistasi. Täten mikä tahansa todellinen muutos elämässäsi tapahtuu vasta kun olet muuttanut tapaasi ajatella.”
Sisar Sheila
Sheila syntyi Saksassa ja toimi toisen maailmansodan aikana sairaanhoitajana auttaen väsymättä sodanuhreja. Sodan lopulla hän itse sai surmansa ilmapommituksessa.
Hän tietää tarkalleen mitä tekee, missä kaikkein eniten tarvitaan apua ja hänellä on yhtä paljon tietoa kuin lääkäreillä. Hän avustaa rakkaudella ja armeliaisuudella kaikenlaisia parantumisia ja pitää huolta myös jälkihoidosta. Hän on rohkea, kova tekemään töitä, myötätuntoinen ja ymmärtäväinen sekä toiveikas vieläkin, vaikka toivo tuntuisi menetetyltä.
Sisar Sheilan energia on pehmeän feminiinistä ja hänen ollessa paikalla voi tuntea määrätyn laisen kukkaistuoksun.
Jotkut uskovat että sisar Sheila oli aikaisemmassa jälleen syntymässään Ranskassa syntynyt Jeanne-Francoise Fremiot, joka omisti elämänsä auttamiseen ja joka kanonisoitiin 1767, Pyhä Jeanne de Chantal. Tämä roomalaiskatolinen pyhimys perusti uskonnollisen sisarkunnan aviomiehensä kuoleman jälkeen. Hänet tunnetaan unohdettujen ihmisten; ongelmia lakiasioissa; vanhempien menetyksen; niiden vanhempien ja lasten, jotka ovat joutuneet eroon toisistaan; ja leskien suojeluspyhimyksenä. Hänen juhlapäivänsä on 12. elokuuta.
Sisar Sheila on yksi Casassa taustalla työskentelevistä naisentiteeteistä, sillä meedio Joao ei kehollista naisentiteettejä.
Jeanne d’Arc ’Orleansin neitsyt’
Jeanne syntyi Ranskassa maanviljelijäperheeseen. Maatilantyttärenä hän kunnostautui monissa tilaan kuuluvissa tehtävissä. Etenkin kehruu- ja ompelutöissä hän oli taituri, mutta ei osannut lukea tai kirjoittaa. Hän kuitenkin osasi monia pyhimystarinoita, joita oli kuullut uskonnolliselta äidiltään. Äiti myös juurrutti tyttäreensä syvän rakkauden roomalaiskatolista kirkkoa ja sen oppeja kohtaan.
Ranskan tilanne satavuotisesta sodasta johtuen oli tuolloin epätoivoinen, ja maan tapahtumat vaikuttivat suuresti nuoreen Jeanneen. Hän oli 13 vuotias kun hän alkoi kuulla ääniä ja nähdä ilmestyksenomaisia näkyjä. Hänen kertomansa mukaisesti Pyhä Katariina, Pyhä Margareta ja Pyhä Mikael kutsuivat häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista.
Jeanne oli erittäin rohkea ja päättäväinen niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja lopulta hän pääsi johtamaan ranskalaista joukko-osastoa taistelussa. Hänen suurin voittonsa oli Orleansin vapauttaminen englantilaisista.
Hänet poltettiin roviolla noitana 19 vuotiaana. Vasta vuonna 1455 hänen nimensä puhdistettiin aiheettomista syytöksistä ja hänet julistettiin marttyyriksi. Seuraavien vuosisatojen aikana Jeannea alettiin pitää suojeluspyhimyksenä, mutta vuonna 1920 paavi Benedictus XV kanonisoi hänet virallisesti pyhimykseksi.
Jeanne d’Arc toimii taustavaikuttajana Casassa.
”Minä en pelkää, olen syntynyt tekemään tämän.”
Kuningas Daavid
Juutalaiset kunnioittavat kuningas Daavidia suuresti, Islamin uskon mukaan hän oli profeetta ja raamatun mukaan hän teki voitokkaiden sotaretkiensä ansiosta Israelista suurvallan.
Daavid oli isänsä lampaiden paimenpoika Betlehemistä. Hänen tiensä Israelin kuninkaaksi alkoi taistelusta, jossa hän voitti Goljatin.
Israelin kuninkaana hänet kuvataan oikeamielisenä, ylistettynä taistelijana, muusikkona ja runoilijana. Useat psalmit Psalmien kirjassa ovat myös hänen kirjoittamiaan.
Kuningas Daavid on erittäin edistynyt entiteetti ja tuosta syystä hän ei kehollistu meedio Joaon kautta useinkaan.
”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.
Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään;
virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.
Hän virvoittaa sieluni.
Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä kunnian tähden.
Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa,
en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani;
Sinä suojelet minua kädelläsi ja johdatat paimensauvallasi.
Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni öljyllä ja minun maljani on ylitsevuotavainen.
Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröivät minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.”
Pyhä Francis Xavier
Francisco de Jasso y Azpilicuet syntyi 1506 Baskimaalla Espanjassa Navarren kuningaskunnassa aristokraattisen perheen nuorimmaksi pojaksi. Hänen isänsä oli Navarren kuninkaan neuvonantaja ja äiti ylhäisönainen. Lukuhaluisena Francis Xavier lähti opiskelemaan Pariisiin 1525. Siellä hän ystävystyi Ignatius Loyolan kanssa ja omaksui Loyolan ajatukset elämän pyhittämisestä Jumalan palvelemiselle. Vuonna 1530 Francis suoritti taiteen maisterin tutkinnon ja opetti myöhemmin filosofiaa Pariisin yliopistossa. Vuonna 1537 Xavier vihittiin papiksi. Hän oli myös mukana perustamassa Loyolan ja viiden muun ystävän kanssa Jesuiittaveljeskuntaa. Hän oli myös yksi seitsemästä ensimmäisestä jesuiitasta, jotka vannoivat köyhyys- ja siveysvalan.
Francis oli hurskas mies ja sitoutunut sielujen pelastamiseen. Siksi vuonna 1540 hänet lähetettiin lähetyssaarnaajaksi Itä-Aasiaan, jossa aikaisemmin ei ollut toiminut ketään kristittyä lähetyssaarnaajaa. Siellä hän toimi kärsivien ja fyysisesti heikkokuntoisten keskuudessa. Historioitsijat arvioivat hänen menestyneen lähetyssaarnaajana poikkeuksellisten neuvottelutaitojensa ansiona ja häntä onkin pidetty huomattavimpana lähetyssaarnaajana sitten pyhän Paavalin. Hänen käytöksensä oli lempeää ja hän tunsi syvää kunnioitusta opettaessaan ”yksinkertaisille ihmisille” uskon perusasioita. Hänen sanotaan käännyttäneen kymmeniä tuhansia ihmisiä kristinuskoon. Francis on esittänyt kärsiville pyhien kirjoitusten kysymyksen: ”Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?”
Francisco Xavier julistettiin pyhimykseksi vuonna 1622.
Casassa Francis Xavier muistetaan useista erinomaisista kirurgisista toimenpiteistä ja ihmisten vapauttamisesta kainalosauvojen käytöstä. Samoin hän usein nostaa tai kehottaa pyörätuolissa olevaa henkilöä nousemaan ja kävelemään ulos huoneesta. Hän saattaa kulkea myös odotusjonoa pitkin ja kertoa siinä oleville viestejä parantumisesta. Hän usein kertoo myös tarinoita niistä ihmeparantumisista joita tapahtui hänen ollessa lääkärinä.
Tri Jose Valdivino
Jose Valdivinosta tiedetään hyvin vähän. Kysyttäessä häneltä tietoja hän vastaa vain olleensa perheiden suojelija. Jotkut uskovat hänen olleen tuomari, lääkäri ja kirurgi jossain aikaisemmassa elämässään.
Hän on erittäin lempeä ja myötätuntoinen kaikkia kohtaan. Hän hymyilee auliisti, ottaa vierailijan käden rakastettavasti omaansa ja säteilee rauhallisuutta, ymmärtämystä sekä rakkautta ja saa myös vierailijan energian muuttumaan rakkaudellaan. Hän on erittäin auttavainen kun kysymyksessä on perheasiat ja hänen energiansa on erityisen voimallinen parantamaan alaraajoista halvaantuneita ihmisiä. Hänen kätensä kosketus tai hänen antamansa komento kävellä tai liikuttaa vammautunutta raajaa on saanut aikaan monia ihmeparantumisia. Hän on myös uskomattoman tarkka kirurgi.
Tri. Valdivino kannusta muita puhdistamaan sielunsa ”olemalla jatkuvassa rukouksessa” ja pyytää ihmisiä antamaan anteeksi muille sekä myös antamaan anteeksi itselleen. Hän varoittaa meitä; ettei meidän koskaan tule odottaa rakkautta vastineeksi teoistamme, vaan vain antamaan koska haluamme antaa. Hän on erittäin kiintynyt Äiti Maariaan.
Casassa on valokuva, jossa selvästi näkyy, että tri Valdivino on melkein kokonaan korvannut meedio Joaon fyysisen kehon kun kehollistuminen on tapahtunut.
Useat Casan avustajat ovat huomanneet, että ollessaan keskittyneessä tilassa tri Valdivino pureskelee kuulakärkikynän päätä. Ja silloin kun meedio Joao pureskelee kuulakärkikynän päätä reseptejä kirjoittaessaan, ajatellaan tri Valdivino olevan silloin kehollistunut.
Tri Berzerra de Menezes
Tohtori Bezerra de Menezes syntyi Cearan osavaltiossa Brasiliassa 1831. Hän oli hyvin älykäs ja aloitti jo 11-vuotiaana humanististen tieteiden opinnot. 13-vuotiaana hän osasi latinaa niin hyvin, että toimi sijaisopettajana opettajansa ollessa sairaana. Hänen isänsä oli erittäin rehellinen ja moitteeton, vauraan karjatilan omistaja, mutta hyväntahtoisuutensa vuoksi velkaantui niin, että pystyi vain muiden sukulaisten kanssa antamaan pojalleen pienen rahamäärän tämän opintoihin. Bezerralle isän rehellisyys oli kannustin, joka innoitti poikaa voittamaan kaikki esteet ja lähteä opiskelemaan lääketiedettä Rio de Janeiroon. Hän valmistui lääkäriksi vuonna 1856 esittäen väitöskirjansa ”syöpädiagnoosi”. Pian tämän jälkeen hän ryhtyi myös poliitikoksi. Poliitikkona hän kuitenkin joutui aiheettomien syytösten ja loukkausten kohteeksi, joita hän erittäin rehellisenä ihmisenä ei voinut hyväksyä. Tämä sai hänet luopumaan julkisesta elämästä ja tekemään päätöksen elää köyhänä ja antamaan tarvitseville pienen omaisuutensa.
Vuonna 1886 Bezerran pitäessä esitelmää yli 2000 ihmiselle hän ilmoitti ryhtyvänsä henkiopin kannattajaksi. Hän oli aikaisemmin saanut lahjaksi portugalilaisen version Allan Kardecin Henkien kirjasta. ”Heti alettuani lukea kirjaa lumouduin sen sanomasta, aivan samalla tavalla kuin mitä oli tapahtunut kun luin raamattua. Jatkoin lukemista enkä löytänyt mitään sellaista joka olisi ollut uutta hengelleni. Olin jo kuullut tai lukenut kaiken sen mitä Henkien kirjassa kerrottiin. Olin aika hämmästynyt tuosta ihanasta asiasta ja sanoin itselleni: ’Vaikuttaa siltä, että olin henkiopin kannattaja tietämättäni sitä, tai kuten ihmisillä on tapana sanoa, olin syntynyt henkiopin kannattajaksi.’”
Bezerra oli erittäin lahjakas kirjoittaja ja julkaissut useita filosofisia ja henkisiä kirjoja. Kuitenkin vasta vuonna 1887 hän ensimmäisen kerran julkaisi omalla nimellään artikkelin Brasilian luetuimmassa sanomalehdessä O Paiz:ssa. Artikkeli kertoi evankelisista tutkimuksista filosofisesta ja uskonnollisesta näkökulmasta katsottuna. Artikkelin johdosta häntä pyydettiin kirjoittamaan viikoittaiset artikkelit – ’filosofiset opinnot henkiopista’. Nämä artikkelit saivat aikaan henkiopin laajan leviämisen ja kannattajajoukon kasvamisen sekä johti Bazerran Brasilian Henkisen Liiton puheenjohtajaksi. Hän levitti myös ’hyviä uutisia’, että kuolemaa ei ole, vaan että kuolema on vain siirtymä materiaalisesta maailmasta henkimaailmaan ja hänet tunnetaan myös lempinimillä Brasilian Allan Kardec.
Tri. Beserrasta käytettiin myös nimeä ’Köyhien-tohtori, sillä hän ei milloinkaan jättänyt ketään hoitamatta, vaan aina hoiti kaikkia loistavilla lääkinnällisillä taidoillaan ja korkealla moraalilla. Hänellä ei myöskään ollut lääkärinpalveluistaan kiinteitä taksoja. Hänen kerrottiin sanoneen: ”Lääkäri, jonka apua pyydetään ei ole oikeutettu; syömään ateriaansa loppuun; ei kysymään onko hoidettava kaukana tai lähellä; tai kieltäytyä hoitamasta, jos hänellä on vieraita; tai jos hän on työskennellyt monia tunteja ja on väsynyt; tai jos on myöhäinen ajankohta tai huono sää; tai jos potilaalla ei ole varaa maksaa; tai hän pyytää etsimään toisen lääkärin koska hänelle itselleen ei sovi; tai tekee parantamisesta liiketoiminnan – ei ole lääkäri, vaan ainoastaan lääketieteen harjoittaja, eikä ansaitse oikeutta käyttää lääkärin arvonimeä.”
Tarina siitä kun Bezerra oli vielä lääketieteen opiskelija.
Hänellä oli erittäin vakavia taloudellisia vaikeuksia, tarviten 50.000 sen aikaista Brasilian valuuttaa maksaakseen opiskelu-, vuokra- ja muita tärkeitä kuluja. Tämä oli yksi harvoista kerroista kun hän oli epätoivoinen, mutta ei kuitenkaan menettänyt uskoaan vaan kääntyi luottaen Jumalan puoleen. Muutaman päivän kuluttua hänen ovelleen ilmestyi hienostunut nuori mies, joka halusi palkata Bazerran yksityiseksi matikan opettajakseen. Bazerra ei myöntynyt, sillä matikka ei ollut hänen suosikki aineitaan. Vierailija ei kuitenkaan lannistunut vaan jatkoi epätoivoisen tilanteensa selvittämistä saaden miehen lopulta suostumaan. Nuori mies halusi maksaa yksityistunneista heti ja antoi tälle 50.000. Sovittuaan tuntien ajankohdan mies lähti ja jätti hyvin onnellisen ja huojentuneen Bazerran, joka nyt pystyi maksamaan kaikki velkansa. Bazerra valmistautui opettajan tehtäväänsä lainaamalla kirjastosta matikan kirjoja ja opiskelemalla niitä. Nuori mies ei kuitenkaan koskaan tullut oppitunneille.
Bezerra de Menezes oli varakkaasta perheestä, mutta kuoli köyhänä käytettyään kaiken omaisuutensa sairaiden ja köyhien hoitamiseen.